Kuinka Euroopan hiilimarkkinat toimivat
Vuonna 2005 perustettu ETS perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen: rajoittaa teollisten ja energialaitosten CO2-päästöjä, jotka ovat kaikkein saastuttavimpia, ja velvoittaa ne maksamaan hintaa
jokaisesta päästetystä tonnista.
Joka vuosi käytettävissä olevien päästöoikeuksien kokonaiskatto laskee lineaarisen vähennystekijän nimellä tunnetun prosenttiosuuden mukaan, mikä mekanismisesti nostaa hiilen hintaa ja kannustaa yrityksiä vähentämään päästöjään sen sijaan, että ne ostaisivat päästöoikeuksia.
Yritykset saavat osan päästöoikeuksistaan ilmaiseksi — laskettuna “vertailuarvojen” avulla, jotka määrittävät myönnetyn määrän kunkin sektorin tehokkaimpien laitosten suorituskyvyn mukaan — ja niiden on ostettava loput huutokaupoista tai sekundaarimarkkinoilta.
Mitä 17. heinäkuuta tehty ehdotus muuttaa
Esitelty Euroopan komission puheenjohtajan toimesta lainsäädäntöpaketissa, joka sisältää myös sähkönkäytön suunnitelman ja ehdotuksen verkkomaksuista, 17. heinäkuuta annettu teksti pyrkii, komissaari Wopke Hoekstran mukaan, luomaan johdonmukaisen polun EU:n ilmastotavoitteelle vuoteen 2040 mennessä.
Yksityiskohtaisesti useita toimenpiteitä nousee esiin:
- Päästöjen vähentämisvauhdin hidastaminen.
- Ilmaisten kiintiöiden jatkaminen.
- Uudet joustavuusmekanismit.
- Jätteiden polttolaitosten sisällyttäminen.
- Jarru ilmailulle ja ETS2:lle.
- Uudet rahoitukset.
Hajautunut Euroopan neuvosto kahteen lohkoon
Ehdotus tulee kuukausien kasvavan painostuksen jälkeen. Lobbari, jota siteerataan
l’Usine Nouvelle, kuvaa "paniikin tunnelmaa komissiossa helmikuussa ja maaliskuussa", jotkut pelkäävät, että hiilidioksidipörssi romahtaa täysin ja yksinkertaisesti useiden pääkaupunkien ja erityisesti kemianteollisuuden iskujen alla.
Euroopan viraston analyysi, joka tehtiin ennen tekstin esittelyä, piirtää kaksi
selkeää leiriä neuvostossa:
- "Kriittinen" lohko, joka kannattaa maksimaalista joustavuutta:
- "Ambitiokas" lohko, joka haluaa säilyttää järjestelmän:
Vahvoja reaktioita tekstin julkaisun jälkeen
Ympäristöjärjestöt reagoivat välittömästi. Järjestö Carbon Market Watch on tuominnut ehdotuksen, joka tarjoaisi "pelastusrenkaan" fossiilisille polttoaineille ja lisää "ilmaisia saastuttamislupia", muistuttaen, että ETS on mahdollistanut kahdessakymmenessä vuodessa energian, teollisuuden, ilmailun ja meriliikenteen päästöjen puolittamisen. Saksalaiset tutkijat ja järjestöt ovat puolestaan varoittaneet, että uudistus vaikeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista blokkia varten.
Toisaalta komissio puolustaa tasapainoilua: säilyttää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky kiinalaista kilpailua ja amerikkalaisia tullimaksuja vastaan, luopumatta muodollisesti saastuttaja maksaa -periaatteesta tai 2040-tavoitteesta.
Ja nyt?
Tekstiä on vielä neuvoteltava useita kuukausia kolmenkymmenen seitsemän maan ja Euroopan parlamentin välillä, jossa ENVI-komitea tarkastelee asiaa. Ottaen huomioon ne jakolinjat, jotka ovat jo näkyvissä neuvostossa, ja Ranskan mahdollisen välimiehen roolin, tämän neuvottelun lopputulos on edelleen epävarma — taustalla kysymys siitä, voiko EU sovittaa yhteen ilmastotavoitteet ja teollisen kilpailukyvyn uhraamatta kumpaakaan.